Konstit on monet

Mikä on ihmisen ravinnon tarve ja millä sen tyydyttää?

Tiukassa tilanteessa on hyvä muistaa että terve ihminen pärjää ravinnotta muutamia päiviä, jos veden saanti on turvattu. Nestettä tarvitaan pari litraa päivässä tai enemmän jos hikoilu on runsasta. Tärkeää on pysytellä lämpimänä, kylmissä oloissa energiankulutus kasvaa, ja jo pelkkä vapina vie energiaa vaikka lisääkin lämmöntuottoa.

Luonnonravinnon kerääminen hätätilanteessa on mietittävä tarkkaan: ruoka olisi saatava kerätyksi mahdollisimman vähällä vaivalla.

Tässä on esimerkkejä ruokamääristä, joilla ihminen tulee toimeen vuorokauden:

voikukanlehdet 2,6 kg
koivunlehdet 1,1 kg
nokkonen 2,4 kg
pettu 2 kg
esikäsitelty islanninjäkälä 2,6 kg
puolukka 2,4 kg
mustikka 2 kg
tyrnimarjoja 1,2 kg
sieniä 3,5 - 5 kg
kalaa lajista riippuen 300 -1700 g
esim. ahven 1,4 kg
lihaa n. 600 - 1000 g
esim. rusakko 0,6 kg
hirvi ja poro 1,0 kg
lokin munat 0,8 kg

Nisäkkäillä on eniten ravinnollista merkitystä, hyviä ovat hirvi ja poro, mutta käyttökelpoisia ovat myös metsäjänis, piisaami, orava jne. Hätäravinnoksi kelpaavat myös käärme, sammakot, simpukat, lintujen munat, muurahaisen munat ja eräät hyönteiset.

Ei ole kuitenkaan kannata tyytyä yhteen lajiin, vaan yhdistellä sopivasti mahdollisuuksien mukaan. Niin välttää yksipuolisen ravinnon mahdollisesti aiheuttamat vaivat.