Reunuspäivänkakkara

Tanacetum parthenium (Chrysanthemum parthenium)
Asteraceae-heimo (Mykerökukkaiskasvit)

Tarhapäivänkakkara

Matram
Wild Feverfew

Valokuva

Yleiskuvaus

Reunuspäivänkakkara on 30 - 100 cm korkea kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ruoho, joka viihtyy kuivilla kasvupaikoilla. Kotoisin kasvi on Lounais-Aasiasta. Euroopassa reunuspäivänkakkara kasvaa monissa maissa yleisenä luonnossa, ja Etelä-Suomestakin sitä voi löytää paikoitellen viljelykarkulaisena joutomailta ja nurmikoilta. Viljeltynä sitä kasvatetaan meillä yksivuotisena koristekasvina ja villiä jalostamatonta muotoa myös rohdoskasvina. Poimuiset pariliuskaiset lehdet ovat himmeän tai kellertävän vihreitä. Pienehköt 1 - 2 cm leveät mykerökukinnot muodostuvat keski- ja syyskesällä. Ne koostuvat keltaisista kehräkukista ja valkoisista laitakukista. Kasvi on ollut suosittu leikkokukka, sillä se pysyy maljakossa pitkään kauniina.

Kasvin englanninkielinen nimi tulee latinan sanasta "febrifugia", mikä tarkoittaa kuumetta poistavaa.

Käyttö rohtona

Reunuspäivänkakkara sisältää seksviterpeenilaktoneita (partenolidia, krysartemiineja, santamariinia, reynosiinia), jotka vaikuttavat kouristuksia laukaisevasti ja kipua lievittävästi. Rohdos toimii mm. estämällä serotoniinin vapautumista verihiutaleista ja prostaglandiinien muodostumista. Reunuspäivänkakkara sopii erilaisten särkyjen hoitoon. Se auttaa esim. migreenipäänsärkyyn ja niveltulehduksiin.

Varoitukset

Reunuspäivänkakkaran sisältämät seksviterpeenilaktonit saattavat aiheuttaa yliherkkyysoireita varsinkin henkilöille, jotka ovat herkistyneet mykerökukkaisten heimon kasveille. Rohdoksen pitkäaikaisesta käytöstä seuraa usein suun limakalvojen tulehduksia ja haavaumia.

Viljelyohjeet