Rantaminttu

Mentha arvensis
Lamiaceae-heimo (Huulikukkaiskasvit)

Peltominttu

Åkermynta
Corn Mint

Yleiskuvaus

Ranta- eli peltominttu on luonnonvarainen minttu, joka kasvaa rannoilla, niityillä ja puutarhoissa Oulun korkeudelle asti. Se kukkii punertavin kukinnoin heinä-elokuussa. Yksittäiset kukat muodostavat lehtihankoihin tiheitä pallomaisia kukintoja, jotka ovat varren nivelvälien päässä toisistaan. Vaikka rantaminttu ei sisälläkään yhtä paljon mentolia kuin viljellyt mintut, sen kyllä huomaa helposti tuoksun perusteella, varsinkin jos sattuu sipaisemaan sitä jalallaan tai kädellään.

Rantaminttu on hyvin monimuotoinen laji, jolla on useita eri rotuja ja näiden välimuotoja. Sen eteläiset rodut eroavat selvästi rannikon ja pohjoisen roduista ja luonnonvaraisten kasvupaikkojen rodut kulttuurikasvupaikoilla kasvavista. Lisäksi rantaminttu risteytyy viljeltyjen minttujen kanssa. Myös rantaminttua voi hyvin siirtää puutarhaan kasvamaan.

Näköislajit

Jos löytää oudon näköisen rantaminttua muistuttavan kasvin luonnosta, se saattaa olla rantamintun ja jonkin muun minttulajin välinen risteymä, joka yleensä on vaikeasti tunnistettavissa. Esimerkiksi rantaminttu ja viherminttu (Mentha spicata) risteytyvät keskenään, ja tuloksena on risteymä nimeltään jalominttu (Mentha x gentilis). Se kasvaa paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomessa rikkakasvina ja viljelyjäänteenä. Erona rantaminttuun on suurempi koko sekä suipommat ja suipompihampaiset lehdet.

Toinen luonnonvarainen minttumme on vesiminttu (Mentha aquatica). Siitä on olemassa kaksi muunnosta: lähinnä Ahvenanmaalla kasvava vesiminttu (var. aquatica) sekä Ahvenanmaan ja Eurajoen meriveden kastelemilla rantaniityillä kasvava meriminttu (var. litoralis). Rantamintusta vesiminttu eroaa kukkiensa perusteella, jotka ovat pääasiassa puolipallomaisina lehdettöminä rykelminä varren latvassa.

Käyttö ravintona

Rantaminttua voi käyttää tuoreena ja kuivattuna soseiden, hillojen ja tuorekiisseleiden maustamiseen. Omenaruokiin sen lehdet soveltuvat mainiosti, ja sillä voi maustaa myös liharuokia. Kuivatusta rantamintusta tehty tee on jopa paremman makuista kuin viljellyistä mintuista haudutettu. Maku kuitenkin vaihtelee eri rantamintturotujen välillä.

Käyttö rohtona

Rantamintun eteerinen öljy sisältää mentholia, jolla on limaa irrottava sekä hengitysteiden ja suun limakalvojen tulehduksia hillitsevä vaikutus. Mentoli lievittää myös kipuja, viilentää ja estää kutinaa.

Muu käyttö

Ennen rantamintulla on ehdytetty maidon tuloa imetyksen lopettamisen jälkeen panemalla kainaloihin mintun lehtiä tai sivelemällä niihin mintusta saatua öljyä. Samanlainen vaikutus on lehmillä: jos ne syövät paljon rantaminttua, maidontulo saattaa ehtyä, tai maito ei juoksetu juustonvalmistuksessa. Rantaminttua onkin käytetty maidon happanemisen estämiseen panemalla sen lehtiä maidon joukkoon.

Kansanperinne