Maustemeirami

Origanum majorana
Lamiaceae-heimo (Huulikukkaiskasvit)

Meirami
Materikko, ryytimeirami

Mejram
Sweet marjoram
Garten Marjoran

Piirroskuva suurempana
Valokuva

Yleiskuvaus

Maustemeirami on pieni- ja harmaalehtinen pallerokukkainen hienotuoksuinen yrtti, joka luontaisilla kasvupaikoillaan on monivuotinen. Suomessa sitä voi viljellä vain yksivuotisena. Kasvi on kotoisin Pohjois-Afrikasta ja Lounais-Aasiasta, mistä se on levinnyt keskiajalla Eurooppaan. Turun seudullakin sitä viljeltiin jo 1600-luvulla, joten se on maamme vanhimpia maustekasveja. Palleromaisen ulkonäkönsä kukat saavat tiheistä mykerömäisistä tähkistä, joiden sisällä vaaleanpunertavat kukat ovat suojuslehtien ympäröiminä. Suvun nimi Origanum on johdettavissa kreikan kielen sanoista "oros" ja "ganos", jotka tarkoittavat vuorten kaunistusta. Antiikin aikana meiramia pidettiin ilon ja onnen yrttinä.

Käyttö ravintona

Meirami on tillin ja persiljan ohella Suomen käytetyimpiä mausteyrttejä. Se sopii erinomaisesti spagettikastikkeisiin, jauheliha-, lammas-, veri-, maksa-, peruna-, sieni- ja kaaliruokiin sekä hernekeittoon. Meirami sopii hyvin yhteen basilikan, kyntelin ja timjamin kanssa, mutta muut miedommat mausteet meiramin maku peittää helposti. Jos viini maustetaan meiramilla, krapulankin sanotaan helpottuvan. Meiramia voi säilöä kuivaamalla, pakastamalla, etikassa ja öljyssä.

Käyttö rohtona

Rohdoksi meiramista käytetään lehtiä ja kukkivia versonlatvoja. Tärkein vaikuttava yhdiste on eteerinen öljy. Maustemeirami rauhoittaa ja laukaisee kouristuksia. Siitä valmistettua teetä käytetään ruuansulatusvaivoihin sekä lieviin keuhkoputkentulehduksiin. Myös unettomuutta voi hoitaa iltaisin kupillisella meiramiteetä.

Muu käyttö

Kosmetiikassa meiramia käytetään höyrytyksissä, naamioissa, kasvovesissä ja kylvyissä supistamaan ja virkistämään ihoa. Erityisesti se sopii väsyneen ja rasvaisen ihon hoitoon.

Viljelyohjeet

Kansanperinne