Käyttö ja markkinat

Maustekirveliä käytetään etenkin tuoreena mm. salaattien, kastikkeiden, kala- ja vihannesruokien maustamiseen. Se on yksi ranskalaisen keittiön perusmausteista ja "Fines herbes" -maustekimpun osa. Eniten maustekirveliä viljellään Ranskassa; Suomeen sitä tuodaan n. 0,5 tonnia vuosittain. Luomuviljeltyä maustekirveliä ei juurikaan ole tarjolla.

Lajikkeet

Maustekirvelistä on olemassa sekä sileälehtisiä että kähärälehtisiä lajikkeita.

Viljelyedellytykset

Maustekirveli viihtyy parhaiten kosteassa maaperässä auringossa tai puolivarjossa. Hyvä ilmanvaihto on tarpeen härmän tuhojen torjumiseksi, ja kasvihuoneessa se lisäksi estää liian nopean kasvun. Mustassa muovissa kasvi ei viihdy lämpiminä kesinä, ja muutenkin se pitää enemmän viileähköstä säästä. Jos maustekirveli saa liikaa tai liian vähän aurinkoa, lehdet kellastuvat nopeasti. Myös vedenpuutteessa kasvi helposti kellastuu ja alkaa kukkia, mikä vähentää satoa. Maustekirveli sopii kasvatettavaksi myös parvekelaatikossa tai kukkaruukussa. Kompostilla (2-3 kg/ m²) parannettu puutarhamaa sopii hyvin kirvelille. Lannoitustarve ei kirvelillä ole kovin suuri, ja runsas typpilannoitus voi nostaa sen nitraattipitoisuuden liian korkealle.

Lisäys

Ensimmäiset kylvökset voi tehdä jo sisälle kukkaruukkuun, jolloin satoa pääsee maistelemaan hyvissä ajoin. Muutoin maustekirveli kylvetään suoraan avomaalle useampia kertoja kesässä aloittaen mahdollisimman aikaisin keväällä. Kasvi kukkii nopeasti, ja jatkuvan sadon saamiseksi kylvö on syytä tehdä ainakin kolmeen kertaan. Kylvön voi tehdä hajakylvönä leveään riviin tai normaalisti yhteen riviin. Taimien voi antaa kasvaa tiheässä 1-2 cm:n taimivälein, tai ne voidaan harventaa 5 cm:n päähän toisistaan. Riviväliksi sopii 10-25 cm. Jos kirveli kasvatetaan täysikokoiseksi ilman jatkuvaa sadonkorjuuta, taimi- ja rivivälien on oltava suuremmat. Kylvökset peitetään hyvin ohuesti haihtumisen estämiseksi joko mullalla tai vain kateharsolla; syvälle joutuneet siemenet itävät heikosti. Jos maustekirvelin annetaan kukkia, se kylvää itse itsensä kasvupaikalle. Siementen itävyys säilyy 3 - 4 vuotta.

Suurilla viljelyaloilla maustekirveli kylvetään 3-riviharjuun tai tasamaalle 20 - 30 cm:n rivivälein. Siementarve on 7 - 10 kg/ha; grammassa on siemeniä 500 kpl. Ensimmäiset kylvökset voi tehdä toukokuun puolivälissä ja viimeiset kesäkuun puolivälin jälkeen. Ennen taimettumista alue liekitetään, ja 10 - 15 cm:n pituiset taimet mullataan tai harataan koneellisesti.

Hoito

Kastelua kirveli tarvitsee taimivaiheessa ja kuivien kausien aikana. Kastelu hidastuttaa kukintaa. Rikkaruohojen torjumiseksi jatkuvat haraukset ovat tarpeen; erityisesti vesiheinä voi muodostua hankalaksi torjuttavaksi. Tuholaisista kirveliä vaivaavat lähinnä lehtikirvat, mutta yleensä ne eivät aiheuta huomattavaa vahinkoa.

Sadonkorjuu ja käsittely

Maustekirveliä kannattaa korjata syötäväksi pitkin kesää ennen varsinaista sadonkorjuuta. Käytön voi aloittaa, kun versot ovat 10 cm:n korkuisia. Kun nuppuiset varret otetaan käyttöön, satoaika pitenee. Pääsato kerätään ennen kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa. Jos versoihin jätetään riittävän pitkä tynkä, saadaan vielä toinenkin sato. Maustekirveliä voi markkinoida sekä tuoreena, kuivattuna että pakastettuna. Koska aromiaineet haihtuvat helposti, kuivauksen on oltava nopeaa ja tehokasta ja tapahduttava pimeässä. Kuivatuslämpötila ei saa olla yli +35 °C.

Siemensato kerätään korjaamattomista kasveista, kun siemenet alkavat ruskistua. Kostea sää on paras keruuseen siementen herkän varisemisen takia. Siemensato kuivuu ohueksi kerrokseksi levitettynä esim. ullakolla tai ladossa.

Satoisuus

Maustekirvelin tuoremyyntisato on 100 -150 - (400) kg/a korjuukertojen määrästä riippuen. Sadan kilon tuoresato aarilta vastaa noin kahdeksan kilon kuivattua ja lajiteltua lehtisatoa.

Lähteet: