Kvickrot
Couch grass
Gemeine Quecke
Elymus repens (Agropyrum repens)
Poaceae-heimo (Heinäkasvit)
Juolaheinä, valkojuuri
Kvickrot
Couch grass
Gemeine Quecke
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Juolavehnä on monivuotinen heinäkasvi, joka menestyy lähes kaikkialla maapallolla. Rönsymäisen maavarsistonsa avulla juolavehnä muodostaa tiheitä kasvustolaikkuja. Se on kasvimaan kiusallinen rikkaruoho, jonka pitkiä haaroittuneita juurakoita on melkeinpä mahdotonta saada kokonaan kitketyksi. Juolavehnä on ns. jokapaikan rikkakasvi, vaikkakaan huonoilla ja tiivistyneillä mailla se ei viihdy. Erityisesti se hyötyy helppoliukoisesta typestä, jota usein on väkilannotteilla viljellyssä maaperässä. Maanalaisten osien on havaittu erittävän maahan yhdisteitä, jotka ehkäisevät muiden kasvien kasvua. Suomen juolavehnäkasvustot koostuvat eri kannoista, jotka ovat levinneet maahamme ihmisen toiminnan tuloksena Keski- ja Itä-Euroopasta. Vain merenrannoilla kasvava matalampi ja harmahtavampi rotu on alkuperäinen meille jääkauden jälkeen kotiutunut.
Matkijana juolavehnälle on raiheinä . Kasvit erottaa toisistaan tähkylöiden asennon perusteella: juolavehnällä tähkylän litteä lapa on vasten kortta, raiheinällä tähkylän kapea selkä on kortta vasten. Raiheinän tähkä näyttää siten litteämmältä.
Juolavehnä on varsin monipuolinen hyötykasvi, vaikka sen käyttötapoja ei enää tunnetakaan. Kasvin maanpäälliset osat ovat erinomaista karjanrehua, sillä niiden ravintoarvo on timotein veroinen. Sioille maistuvat juolavehnän juurakot, ,ja myös pikkujyrsijät (esim. vesimyyrä) varastoivat niitä itselleen talvea varten. Juurakko sisältää runsaasti hiilihydraatteja, ja sitä on käytetty siirapin ja viinan valmistukseen. Pula-aikoina juolavehnän juurakoita on kuivattu ja jauhettu leipätaikinoihin. Paahdettua juurakkoa on käytetty kahvin korvikkeena.
Juolavehnä on myös pitkään ollut rohdoskasvi, ja sitä on myyty apteekeissa. Rohdoksena käytetään kasvin juurakkoa, joka korjataan syksyllä. Juuren agropyreeni (eteerisen öljyn pääkomponentti) vaikuttaa ilmeisesti antibioottisesti mikro-organismeihin. Juolavehnän sisältämät kaliumsuolat ja tritisiini-hiilihydraatti lisäävät virtsaneritystä. Myös saponiinit edistävät virtsaneritystä ja vaikuttavat lisäksi limaa irrottavasti vähentäen siten yskänärsytystä. Lisäksi juolavehnän juurella on ruuansulatusta edistävä ja ulostava vaikutus. Dieettiravinnoksi juolavehnän juuri sopii sisältämänsä fruktoosin vuoksi. Kansanlääkinnässä sitä on käytetty myös verta puhdistavana rohtona..
Henkilöille, jotka kärsivät veren liiallisesta kaliumpitoisuudesta, juolavehnää ei suositella