Anisruoho

Pimpinella anisum
Apiaceae-heimo (Sarjakukkaiskasvit)

Aneksi, aneksia, aniisi, anisputki, pimpinella

Anis
Anise
Anis

Valokuva

Yleiskuvaus

Anis on yksivuotinen Aasiasta kotoisin oleva 10 - 30 cm korkea ruoho. Kasvilla on kahdenlaisia lehtiä, joista ylimmät ovat kapean liuskaisia ja alemmat pyöreitä ja hammaslaitaisia. Munanmuotoiset hedelmät ovat korkeaharjuisia ja noin puolen sentin pituisia. Koko anisruohossa on aromaattinen tuoksu ja maku. Ennen "hyvinä aikoina" pari sataa vuotta sitten anis tuotti siementä Suomessakin, mutta nykyiset kannat ovat niin vaateliaita lämmön suhteen, että siemeniä ei ehdi muodostua. Lähimpiä tuottajamaita ovat Venäjä, Jugoslavia ja Espanja. Meillä Suomessa on tyydyttävä vain lehtisatoon, joka sekin on hyvin käyttökelpoista. Joskus harvoin anista voi löytää kasvamasta lastauspaikoilta ja satamista.

Tähtianis (Illicium verum) on Kiinasta kotoisin oleva ikivihreä puu, jonka kuivattuja kahdeksanhaaraisia hedelmiä käytetään aniksen tapaan. Niistä tislataan eteeristä öljyä, joka sisältää samaa aromaattista anetoli-yhdistettä kuin oikeakin anis. Tähtianiksen eteeristä öljyä käytetäänkin kalliin anisöljyn korvikkeena. Anispippuri (Zanthoxylum piperitum) puolestaan on Kiinassa ja Japanissa kasvava puu, jonka kuivattuja punaisia marjoja käytetään mausteena.

Käyttö ravintona

Aniksen siemenissä eli oikeammin lohkohedelmissä on lakritsamainen maku. Niillä on perinteisesti maustettu monenlaisia leivonnaisia. Niitä käytetään myös eräissä aperitiiveissa ja likööreissä, mm. kreikkalaisessa ouzossa, turkkilaisessa rakissa ja ranskalaisessa pernod’ssa. Tosin näiden juomien maustamiseen käytetään yhtä paljon venkolia ja tähtianista kuin oikeaakin anista. Aniksen hedelmillä on lisäksi käyttöä etikkasäilykkeissä ja hapankaalissa. Muualla Euroopassa niillä maustetaan myös kala-, papu- ja perunaruokia. Eräissä curry-sekoituksissa käytetään aniksen hedelmiä. Aniksen vihreät versot sopivat hyvin salaatteihin, tuorejuustoihin, kasvisruokiin, erilaisiin taikinoihin sekä teenä haudutettavaksi. Juuria voi käyttää esim. keittojen ja pataruokien mausteena.

Ruokaohjeet

Käyttö rohtona

Anisruoho on vanhimpia tunnettuja kasvikunnan rohtoja. Rohdoksi käytetään kuivatuista lohkohedelmistä haudutettua teetä tai niistä tehtyä jauhetta sekä myös hedelmien sisältämää haihtuvaa öljyä, jota niissä on 2 - 3 %. Aniksella on ruuansulatusta edistävä, kouristuksia laukaiseva, suolistobakteereita tuhoava ja kaasunmuodostusta ehkäisevä vaikutus, joka perustuu lähinnä haihtuvan öljyn sisältämään anetoliin ja sen johdannaisiin. Etenkin rohdos vaikuttaa hermostoperäisiin suoliston ja hengityselinten kouristuksiin. Sen lisäksi, että anis irrottaa limaa ja hillitsee yskää, se on myös hyvän makuista, mistä syystä yskänlääkkeisiin lisätään usein anisöljyä maun parantamiseksi. Anis kohottaa estrogeenien tuotantoa ja lisää imettävien äitien maidoneritystä.

Varoitukset

Aniksen eteerinen öljy on myrkyllistä suurempina annoksina ja varsinkin silloin, kun se on ollut tekemisissä ilman kanssa. Myrkyllisyys johtuu anetoli-yhdisteestä. Eteeristä öljyä ei pidä käyttää muutoin kuin lääkärin määräyksestä. Lohkohedelmien normaali käyttö ei aiheuta haittavaikutuksia.

Viljelyohjeet